Kehitämme Kolaria

"500 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä."

Kolarin kuntastrategian tärkein tavoite on luoda kuntaan 500 uutta työpaikkaa. Työtä tämän tavoitteen saavuttamiseksi tehdään muun muassa hankepajallamme, jossa työtä ja toimeentuloa luodaan kolarilaisista vahvuuksista. Tältä sivulta löydät tietoa Kolarin kunnan hallinnoimista hankkeista sekä hankkeista, joissa kunta on tavalla tai toisella mukana.

  • Tornion-Muonionjoen kalastumatkailuhanke vie Väylänvarren kalastusmatkailuyrittäjien palvelut kansainvälisten matkailijoiden tietoisuuteen. 
  • Yrittäjyyskasvatushanke luo Pellon, Kolarin ja Muonion lapsille ja nuorille mahdollisuuksia palata ja työllistyä kotiseudulle. Hanke vastaa uuden opetussuunnitelman haasteisiin ja kasvattaa yrittäjämäiseen asenteeseen sekä antaa mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen.
  • Kolarin kylien kehittämishanke ja investointihanke nostavat 16 kylämme valmiuksia tuottaa palveluita matkailijoille. Hankkeessa kehitetään kunkin kylän omia vahvuuksia. Kylissä toimivat yhdistykset pilotoivat matkailutuotteita ja raivaavat tietä liiketoiminnalle.
  • Luonnontuotehankkeessa kehitetään ketjua luonnontuotteille Kolarin metsistä maailmalle. Hankkeen seuraava askel on luonnontuotealan hautomo, jonka tarkoituksena on jalostaa alasta kiinnostuneiden unelmista todellisia urapolkuja.
  • Meän digiloikka rakentaa siltaa ikäihmisten ja digitaalisen todellisuuden välille digipiireissä ja kirjaston laitelainaamotoiminnalla.
  • Pasmajärven yhteismetsän hallinnoima Tirrovoimaa-hanke visioi ja etsii tietä rakentaa TIrroniemen leirikeskuksesta kansainvälisten matkailijoiden korkeatasoinen luontomatkailukohde, jossa ohjat säilyvät paikallisissa käsissä.
  • Arctic business concept -hanke voimistaa lappilaista kaivannais- ja teollisuusyrittäjyyttä ja työskentelee myös pienteollisuusyritysten kanssa.

 

 

Alueellisen yrittäjyyskasvatuksen polut – Tehemä pois!

hankkeen rahoittajat, esitettynä logoina

”Kolmen kunnan investointi yrittäjyyskasvatukseen hankkeen muodossa on samalla investointi koko alueen elinvoimaan. Mitä enemmän olen pohtinut kunnan elinvoiman syntymekanismeja, sitä vakuuttuneemmaksi olen tullut siitä, miten suuri merkitys ihmisillä on sen kannalta. Esimerkiksi ainoastaan työpaikat sinänsä eivät luo elinvoimaa, vaan aktiiviset, innokkaat ja vapaa-ajallaankin yrittäjämäisellä tavalla toimivat ihmiset.” Antti Määttä, Kolarin kunnanjohtaja.

Ennusteet ja odotukset tulevaisuuden työelämästä, jonka Z-sukupolvi tulee aikanaan kohtaamaan, luo odotuksia myös sen suhteen miten me kodeissa, kouluissa ja harrastuksissa lapsia ja nuoria kasvatamme. Jo lähitulevaisuudessa tulee syntymään ammatteja ja työtehtäviä, joista me emme vielä tänään tiedä mitään. Tämä luo uudenlaisia haasteita myös meille koulutuksen järjestäjille: meidän on vaikea tietää miten varustaa ja valmistaa nuoriamme tulevaisuuteen.

”Yrittäjyyskasvatus isossa kuvassa luo innovatiivisia tulevaisuuden tekijöitä, joita Suomi tarvitsee. Kun oppilaat löytävät omat vahvuutensa, he ovat innostuneita. Innostus tarttuu ja kouluista tulee entistä innovatiivisempia ja monimuotoisempia opiskelupaikkoja. Yhteistyö lähiympäristön yritysten kanssa pienentää koulun ja työelämän kuilua eli jatkumo koulusta työelämään tulee helpommaksi.” Pia van der Kamp, luokanopettaja.

Yrittäjyyskasvatustyö ei ole kuitenkaan yksinomaan oppilaitosten ja opettajien tehtävä, vaan taakse tarvitaan laajempi kuvio koulujen tehtävää tukemaan. Työ- ja elinkeinoelämältä saadaan ajankohtaisin tieto ja kokemus kentältä siitä, millaisia taitoja, ominaisuuksia ja osallistujia tulevaisuuden tekijöiltä edellytetään työllistyäkseen alueelle työnantajien palvelukseen tai yrittäjinä. Yhteistyö tarjoaa parhaimmillaan myös harjoitteluympäristöjä sekä kontakteja opiskelijoille. Kyseessä on siis laajasti viitoitettu ilmiö.

Yrittäjyyskasvatus keinona kehittää koko alueen elinvoimaisuutta

Ajatus yrittäjyyskasvatushankkeen tarpeellisuudesta lähti mukana olevien kuntien silloisilta kunnanjohtajilta. He kokivat hankkeen tärkeänä osana alueen elinvoimaisuuden kehittämistä pitkällä tähtäimellä.

Samaa mieltä kuntiemme johtajien kanssa ovat myös koko maan kasvatuksen ja koulutuksen suuntaviivoja asettavat viranomaistahot. Oppilaitosten toiminnan ohjenuorana toimiva valtakunnallinen opetussuunnitelma velvoittaa kouluja tarjoamaan oppilaille tietoa, taitoa, keinoja tunnistaa ja kehittää omia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteitaan, rakentaa verkostoja sekä saada kokemuksia ilmiöpohjaisen opetuksen kautta yrittäjyydestä ja työelämätaidoista. Yrittäjyys ja työelämätaidot ovat yksi perusopetuksen (luokat 0-9) opetussuunnitelman seitsemästä laaja-alaisen oppimistavoitteen kokonaisuudesta ja sen tulisikin toteutua osana kaikkia vuosiluokkia ja oppiaineita. Myös lukion opetussuunnitelmassa on oma aihekokonaisuus, Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä, jonka puitteissa oppilaitokset valjastavat nuoria kohti tulevaisuuden (työ)elämää. Ammattikouluopinnot ovat lähtökohtaisesti hyvin työelämäorientoituneet ja tähtäävät työhön siirtymiseen, mutta siitä huolimatta myös ammattikoulun opetuksessa painoarvoa on lastattu entistä enemmän yrittäjyystaitojen kehittämiseen. Viimeaikaisten tutkimusten tulosten valossa voidaan onneksi todeta, että nuorten positiivinen suhtautuminen ja asenne yrittäjyyttä kohtaan on nousujohteinen; yhä useampi suomalainen yrittäjä on nuori.

ESR-rahoitteinen Alueellisen yrittäjyyskasvatuksen polut – Tehemä pois! on kolmivuotinen (1.8.2015 – 31.12.2018)  yhteishanke, jota hallinnoi Kolarin kunta. Hanketta tehdään verkostomaisesti ja Pellon sekä Muonion kunnat, Lapin Yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut ja Lapin AMK ovatkin hankkeessa osatoteuttajina. Hanketta on tehty monialaisesti yhdessä alueen opettajien, rehtoreiden, sivistysjohtajien, oppilaiden, yrittäjien, työnantajien, yhdistysten, elinkeinotoimen viranhaltijoiden, nuorisotoimen sekä muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa. Hankkeessa ei suinkaan ole tarkoitus kasvattaa yrityksiä tai yrittäjiä, vaan tukea alueen lasten ja nuorten kasvamista kohti tulevaisuuden työelämää. Hankkeen tavoitteena on luoda alueelle poikkihallinnollinen toimintamalli, minkä avulla jatkossakin tuotetaan ja toteutetaan laadukasta yrittäjyys- ja työelämäkasvatusta alueen erityispiirteet, kaikkien osapuolten toiveet ja tarpeet huomioiden.

Mistä tulen, kuka olen, mitä osaan ja miten toimin osana yhteisöä?

Ympäri Suomen on tehty paljon töitä ja suunnitelmia yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi jo vuosikausia niin valtakunnallisten toimijoiden, kuten YES ry ja Nuori Yrittäjyys ry, kuin seutukunnallisten kehittämisyhtiöiden ja maakuntien sekä kuntienkin toimesta. Lapissa tällaisia valtakunnallisia toimijoita ja heidän toimipisteitään ei kuitenkaan ole ennen hanketta ollut, ei myöskään yhteistä kehittämissuunnitelmaa tai strategiaa eikä hankkeiden tukea koulujen kehittämistehtävässä. Koska Lappi on oma toimintaympäristönsä pitkine välimatkoineen, arktisine olosuhteineen, matkailutoimialanaan sekä Ruotsin raja lähellään, tulee kehittämis- ja toimintasuunnitelmaa luoda paikalliset lähtökohdat ja olosuhteet huomioon ottaen. Tästä syystä loimme hankkeen aikana alueelliset suuntaviivat ja toimintaa ohjaavat periaatteet monialaisessa yhteistyössä lukuvuoden 2016 - 2017 aikana. Ajatukset ja suunnitelmat toimitettiin vihkosen muotoon: TEHEMÄ POIS! Väylänvarren yrittäjyys- ja osallisuuskasvatuksen strateginen ja pedagoginen toimintaohjelma vuoteen 2027.

Alueelliset suuntaviivat kehittämistyön jatkamiseksi:

1 ”Tärkeintä on tietää kuka ja mitä olet, koska se minne menet, elää jatkuvassa muutoksessa!”

  • itsetunto kasvaa ja minäkuva kehittyy
  • oma juttu löytyy
  • omat vahvuudet ja osaaminen tunnistetaan

2 ”Koko kylä kasvattaa ja kasvaa”

  • tiimityötaidot kehittyy
  • vuorovaikutustaidot kehittyy
  • yhteistyötaidot kehittyy

3 ”Lapin läpit tunturien juurilta jokivarteen – arktisen identiteetin vahvistaminen”

  • kotiseututuntemus lisääntyy
  • tiedot ja taidot työelämästä ja yrittäjyydestä kasvavat
  • tekemällä oppimisesta tulee luonteva tapa oppia ja tehdä töitä koulussa

Visio vuoteen 2027:

”Molen Tornionjokilaaksosta, tunturien juurella kasunnu ja ylpeä siitä!”

Lappi – Tunturi-Lappi - Kolari

Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli tarkentuu ja julkaistaan syksyn aikana. Malli tulee olemaan kolmitasoinen ja levitettävissä minne tahansa muuallekin: siinä on mukana maakuntatason yrittäjyyskasvatuksen ja eritoten opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen parissa toimiva korkeakoulutoimija, seutukunnallinen yrittäjien, yhteisöjen sekä nuorten kanssa töitä tekevä toimija sekä Kolarin kunnan oppilaitokset paikallisina toimijoina, paikallisia yrittäjiä ja yhdistyksiä unohtamatta. Alueemme edustaja on myös mukana valtakunnallisessa yrittäjyyskasvatusverkostossa ja teemme yhteistyötä saadaksemme tasapuolisesti samankaltaisia mahdollisuuksia yrittäjyyskasvatuksen parissa työskenteleville henkilöille ja nuorillemme kuin muuallakin Suomessa on saatavilla.

Tutustu strategiaan ja hankkeen aikana luotuihin malleihin sekä materiaaleihin tarkemmin sivustolta https://peda.net/hankkeet/ayptp/yritt%C3%A4jyyskasvatus

Facebook

Lisätietoja hankkeesta sinulle antaa,

projektikoordinaattori Kaisa Kylä-Kaila, 040 489 5359, kaisa.kyla-kaila@kolari.fi

Katso myös hankkeen osatuloksena syntynyt Euroopan Unionin rahoittama Erasmus+ ohjelman Yrittäjyyskasvatus-hanke 

 

 

Kolarin kylien kehittämishanke ja Kolarin kylien investointihanke

Leader-hankkeen rahoituspäätöksen viestintäohjeen mukaiset logot: Kolari kasvaa luonnosta, Leader Tunturi-Lappi, Leder-logo ja EU-lippu.

Matkailu on kunnan tärkein elinkeino ja Kolarin kunta tekee töitä kylien kylä- luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämiseksi muun muassa kylien investointi- ja kehittämishankkeiden avulla. Projektipäällikkönä häärää Jyrki Vaattovaara, jonka apuna valokuvia, videoita ja muuta markkinointimateriaalia luo Pete Huttunen. Hankkeet ovat rahoitettu Leader Tunturi-Lappi ry:n kautta EU:n maaseuturahastosta.

Kylien käyttöön on investointihankkeessa hankittu mm. siirrettävät katsomot, esiintymislavoja, telttoja, kaksi kotaa sekä äänentoistolaitteet ja valaistus. Kesän 2018 aikana kylille pystytetään myös tervetulo- ja opastustauluja. Investointihankkeen hankintojen lisäksi kylien ja kuntalaisten käytössä on myös monipuolinen puvusto, josta löytyy asuja mitä erilaisimpiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin!

Kehittämishankkeessa on kartoitettu Kolarin historiaa ja kylien identiteettejä, joista on luotu hieno kylien yhteisponnistus: Kolari 150 -teatteriesitys. Näistä tarinoista voi jatkossa ammentaa mitä erilaisimpia tuotteita, ja kehittämishankkeessa on muun muassa suunniteltu 11 kylää yhdistävä tarinallinen pyörä- ja vaellusreitti Kolarin kunnan läpi aina Pallas-Yllästunturin kansallispuiston porteille saakka. Majoituspaikkoja reitin varrelta löytyy mm. AirBnB -nettisivuilta.

Kolarissa on monia eri tapahtumia ympäri vuoden ja parhaiten tietoa niistä löytyy Ylläksen ja Kolarin kunnan yhteisestä tapahtumakalenterista. Kehittämishankkeen aikana on kylille suunniteltu ja toteutettu uusiakin tapahtumia, muun muassa Teuranhiihto, yhteinen kulttuuripäivä Ruotsin Pajalan kunnan kanssa sekä Nuottavaaran kylälle suunnitellut kansainväliset koiravaljakkokilpailut.

  

Tornion-Muonionjoen kalastusmatkailun kehittäminen -hanke

Rahoituspäätöksen, sen viestintäohjeen mukaiset logot: tunnus Kolari kasvaa luonnosta, logot Pellon, Kolarin, Muonion, Enontekiön kunta, Vipuvoimaa EU:sta ja EU:n tähtiöippu.

Hankkeen päätavoitteena on tuoda esille Tornion-Muonionjoen vesistön monipuoliset kalastusmatkailumahdollisuudet Tornionjokilaakson alueella aina Kilpisjärvelle saakka. Alueen visiona on olla kansainvälisesti tunnettu, Euroopan parhaimpiin lukeutuva kalastusmatkailukohde. Kansainväliselle yleisölle kohdennettua markkinointia toteutetaan www.FishingLapland.com verkkosivujen sekä sosiaalisenmedian kautta. Tunnisteena sosiaalisessamediassa käytetään hästägiä #fishinglapland. Hankkeen toteutusaika on 1.10.2017-31.8.2019.

 

Keruupilotti 2018

Leader Tunturi-Lappi, Leader, EU-lippu, Kolari tunnus

Tunturi-Lapin luonnontuotealan kasvu ja kehittyminen ovat täysin riippuvaisia toimivasta raaka-aineen talteenotosta, kestävistä keruuverkostoista ja alueen sosiaaliseen kontekstiin soveltuvasta keruukulttuurista, joita ei tällä hetkellä ole kaupallisesti merkittävissä määrin juuri lainkaan. Keruuverkostojen kehittäminen on ensimmäinen ja ratkaiseva askel myös kohti kansainvälistymiseen tähtäävää alan kehittämistyötä. "Valoisten kesäöiden ja keskiyön auringon kasvattamaa Sinulle - liiketoimintamallin konseptointi" -hankkeessa (Hankekoodi A72720) on kartoitettu Tunturi-Lapin luonnontuote- ja lähiruoka-alan nykytilaa, potentiaaleja ja mahdollisuuksia. Hankkeessa selvitettiin myös olemassa olevia keruuverkostomalleja, toimivia käytäntöjä ja haastekohtia. Selvitysten pohjalta laadittiin keruuverkostomalli, joka perustuu lappilaisten, laajalti arvostettujen, monipuolisten raaka-aineiden laadukkaaseen talteenottoon ja korkean laadun säilyttämiseen läpi koko tuotantoketjun. Seuraava vaihe on toimintamallin kokeileminen käytännössä, ja siihen on haettu Leader-rahoitusta paikalliselta toimintaryhmältä. Pilotointi toteutetaan keruukauden 1.6.-31.9. aikana. Tarkoituksena ja tavoitteena on varmistaa mallin toimivuus ja näin luoda edellytyksiä varsinaisen liiketoiminnan käynnistymisellä alueellamme. Keruupilotointi 2018 hanke toteutuu ajalla 1.6.-31.12.2018.

Projektityöntekijänä hankkeessa toimii Päivi Pohjolainen.

 

 

Valoisten kesäöiden ja keskiyön auringon kasvattamaa Sinulle - liiketoimintamallin konseptointi


Tunturi-Lapissa hengitetään maailman puhtainta ilmaa. Ympärillä aukeaa 9 miljoonaa hehtaaria luomuluokiteltua metsää, siis 99,9 % Lapin metsäpinta-alasta, joka muodostaa maailman suurimman yhtenäisen luomukeruualueen. Talousvesi pumpataan erityisen puhtaista pohjavesistä, paikoin jopa suoraan lähteistä. Eräreissuilla juomapullot täytetään huoletta virtaavissa tunturipuroissa, omalla vastuulla toki. Lähettyvillä ei ole juurikaan sellaisia päästölähteitä, joiden raskasmetallipäästöillä olisi merkittäviä vaikutuksia ympäristön tilaan tai ihmisen terveyteen. Kasvinsuojeluaineita peltohehtaaria kohden käytetään vähiten koko Euroopassa.

Lisäksi on vielä tämä valo; Lapin valo, keskiyön auringosta kaamokseen. Kasvukausi on lyhyt, nopea ja valoisa. Jatkuvan valohoidon ansiosta kasveihin kehittyy etelän lajitovereita suuremmat pitoisuudet erilaisia vaikuteaineita mm. antioksidantteja, joilla on ihmiselle terveellisiä vaikutuksia. Samoja lajeja ei löydy välttämättä muiden mantereiden pohjoisosien yöttömästä yöstä, sillä sieltä puuttuu lämmittävä golf-virta. Elämme maailmanlaajuisesti hyvin uniikkien resurssien äärellä.
Lähtökohdat ovat parhaat mahdolliset luonnontuotealan kehittämiselle, mutta ei luonnosta ja luonnon ehdoilla eläminen helppoa ole, eikä ole koskaan ollutkaan. Satokaudet vaihtelevat, halla vie hillat tai poimijoiden puuttuessa satoja miljoonia kiloja sieniä mätänee mättäille. Lapin vuotuisesta mustikka- ja puolukkasadosta hyödynnetään nykyisin vain parisen prosenttia, joten marjaa kyllä riittäisi kotipakkasten täytyttyä vielä vientiinkin asti.

Valoisten kesäöiden ja keskiyönauringon kasvattamaa Sinulle –hankkeessa on selvitetty Tunturi-Lapin lähiruoka- ja luonnontuotealan nykytilaa ja potentiaaleja sekä koostettu selvitysten perusteella kuvaus tarvittavista toimenpiteistä ja rakenteista, joilla alue pystyy tulevaisuudessa vastaamaan alaan kohdistuvaan kysyntään ja kasvutavoitteisiin. Luonnontuote- ja lähiruoka-alan kasvukonseptissa on huomioitu sekä olemassa oleva toimijaverkosto ja sidosryhmät että potentiaalisimmat tulevaisuuden tekijät ja toimijat. Työn keskiössä punaisena tai pikemminkin vihreänä lankana kulkee kestävä kehitys, jotta tulevatkin polvet voivat elää Lapin puhtaasta luonnosta.

Hankkeen kesto 1.6.2017-31.10.2018.

Ota yhteyttä:

 

 

Tirrovoimaa

Pasmajärven yhteismetsä ja Kolarin kunta kehittävät yhteistyössä Tirroniemeä. Tirrovoimaa-hankkeen tavoitteena on toteuttaa Pasmajärven kylän ja erityisesti Tirroniemen alueen luontomatkailun kehittämissuunnitelma. Suunnitelman avulla käynnistetään pitkäjänteinen kehittämistyö ja kannustetaan kyläläisiä omaehtoiseen kylien elinvoimaisuuden ja yrittäjyyden kehittämiseen.

 

 

Arctic Business Concept (ABC) - Arktisten kaivannais- ja teollisuuspalveluyritysten klusteri

Hankkeen päätavoite on teollisuudessa ja kaivannaistoimialalla toimivien pk-palveluyritysten kilpailukyvyn ja kasvun tukeminen. Muita tärkeitä päätavoitetta tukevia ja laajempaa strategista näkökulmaa edustavia tavoitteita ovat kestävän kehityksen mukaisen toiminnan edistäminen Lapin luonnonvarojen jalostamisen arvoketjuissa ja yritysten toiminnassa sekä klusteriyhteistyön vahvistaminen monialaisesti ja -tasoisesti Lapin toimijoiden välillä sekä EU-tasolla. Työpakettien toimenpiteet tavoitteiden takana edistävät ja tukevat suoraan Lapin arktisen erikoistumisen ohjelman ja Lappi-sopimuksen tavoitteita.

Hankkeen toteuttajina ovat Kemin Digipolis Oy, Rovaniemen Kehitys Oy ja Sodankylän kunta. Hankkeen rahoittajat ovat Lapin liitto, EAKR, yritykset sekä lappilaiset kunnat ja kehitysyhtiöt: Kittilä, Kolari, Rovaniemen Kehitys, Sodankylä, TeamBotnia, Kemin Digipolis, Ylitornio, Tervola, Kemijärvi, Salla, Pelkosenniemi,Savukoski, Muonio, Pello.

Projektipäällikkö Tapani Ruokojärvi  on tavattavissa Kolarissa hanketalolla (Sairaalantie 8) sekä puhelimitse +358 40 482 1770.

Lue lisää Kemin Digipolis Oy:n sivuilta http://www.digipolis.fi/palvelut/innovaatio-ja-kehityspalvelut/kehittamisohjelmat.html

 

 

 

Päättyneet hankkeet

  

Tornion-Muonionjoen Lohi - Strategia väylänvartisen kalastusmatkailun kehittämiseksi

Strategia ja siihen liittyvä toimenpideohjelma, e-julkaisu

Esite (A3)

Projekti on Kolarin, Pellon ja Muonion kuntien yhteishanke. Projektin tavoitteena on käynnistää työ, jonka myötä saadaan lohi ja joki osaksi kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettua tunturialueiden ja Lapin matkailutuotetta. Projekti on käynnissä ja sen suunniteltu kesto on 1.2.2015 – 31.7.2015. Kolarin kunta hallinnoi hanketta. Kumppaneita ovat Pellon ja Muonion kunnat. Strategiatyössä asiantuntijana toimii Pöyry Oy:stä Laitakari Jari ja Onevisio Consulting Oy:stä Hannu Komu.

Kalastusmatkailun kehittämistyö käynnistyi strategian laadintaprosessilla (6 kk). Kohderyhmänä ja toimijoina ovat jokivarren Suomen puoleiset kunnat ja asukkaat, yritykset, yrittäjä- ja matkailujärjestöt, luonnonvaratyötä tekevät organisaatiot, kalastuskunnat, oppilaitokset ja korkeakoulut. Maantieteellisenä kohdealueena on rajajoki ja työhön mukaan pyritään saamaan myös alueen Ruotsin puoleisia toimijoita, lähinnä esiselvitysvaiheen toimijakuntien ja –yrittäjien yhteistyöverkostoista. Projektin aikana alueelle työstetään Tornionjokilaakson Suomen puoleista osaa koskeva kalastusmatkailun kehittämisstrategia, joka sisältää myös kartoitustiedot koko rajajokivarren alueen toimijaverkostosta, sitoutuneista toimijoista ja suuntaviivat tuotteistamistyölle.

(Hankkeen budjetti on 43 070, josta EU:lta, EAKR /valtion/ Lapin liiton osuus 70 % - 30 149, ja kuntarahoitus 30 % - 12 921 euroa.)

Yhteystiedot ● Kolarin kunta, 0400 101070 ● kunta.info@kolari.fi ● www.kolari.fi

The Salmon of the River Tornio-Muonio - Strategy to develop fishing tourism along the river

The goal of the project is to start the work to include the salmon and river in the nationally and internationally recognized tourism product of the fell areas and Lapland. The work will start with a strategy planning process and the project will last six months (1.2.2015-31.7.2015). The target group and participants are especially the municipalities and inhabitants, companies, entrepreneurial and tourism organisations, organisations working on natural resources, fishery collectives and educational institutions on the Finnish side of the River. The geographical target area is the River Tornio-Muonio which forms a border between Finland and Sweden. The aim is to get participants from the Swedish side as well, especially from the municipalities and entrepreneurial networks during the pre-project phase.
The activities which will be undertaken during the project consist of strategy work, networking and evaluation work. The main result of the project is a development strategy for fishing tourism on the Finnish side of the River. The network of participants is mapped out, the committed participants are identified and guidelines for product development are established. The Salmon of the River Tornio-Muonio is a joint project for the municipalities of Kolari, Pello and Muonio. The budget of the project is EUR 43 070. The municipalities are estimated to fund 30% (EUR 12 921) of the project and the Regional Council of Lapland and ERDF 70% (EUR 30 149) of the project.