Alueellisen yrittäjyyskasvatuksen polut – Tehemä pois!

  hankkeen rahoittajat, esitettynä logoina

”Kolmen kunnan investointi yrittäjyyskasvatukseen hankkeen muodossa on samalla investointi koko alueen elinvoimaan. Mitä enemmän olen pohtinut kunnan elinvoiman syntymekanismeja, sitä vakuuttuneemmaksi olen tullut siitä, miten suuri merkitys ihmisillä on sen kannalta. Esimerkiksi ainoastaan työpaikat sinänsä eivät luo elinvoimaa, vaan aktiiviset, innokkaat ja vapaa-ajallaankin yrittäjämäisellä tavalla toimivat ihmiset.” Antti Määttä, Kolarin kunnanjohtaja.

Ennusteet ja odotukset tulevaisuuden työelämästä, jonka Z-sukupolvi tulee aikanaan kohtaamaan, luo odotuksia myös sen suhteen miten me kodeissa, kouluissa ja harrastuksissa lapsia ja nuoria kasvatamme. Jo lähitulevaisuudessa tulee syntymään ammatteja ja työtehtäviä, joista me emme vielä tänään tiedä mitään. Tämä luo uudenlaisia haasteita myös meille koulutuksen järjestäjille: meidän on vaikea tietää miten varustaa ja valmistaa nuoriamme tulevaisuuteen.

”Yrittäjyyskasvatus isossa kuvassa luo innovatiivisia tulevaisuuden tekijöitä, joita Suomi tarvitsee. Kun oppilaat löytävät omat vahvuutensa, he ovat innostuneita. Innostus tarttuu ja kouluista tulee entistä innovatiivisempia ja monimuotoisempia opiskelupaikkoja. Yhteistyö lähiympäristön yritysten kanssa pienentää koulun ja työelämän kuilua eli jatkumo koulusta työelämään tulee helpommaksi.” Pia van der Kamp, luokanopettaja.

Yrittäjyyskasvatustyö ei ole kuitenkaan yksinomaan oppilaitosten ja opettajien tehtävä, vaan taakse tarvitaan laajempi kuvio koulujen tehtävää tukemaan. Työ- ja elinkeinoelämältä saadaan ajankohtaisin tieto ja kokemus kentältä siitä, millaisia taitoja, ominaisuuksia ja osallistujia tulevaisuuden tekijöiltä edellytetään työllistyäkseen alueelle työnantajien palvelukseen tai yrittäjinä. Yhteistyö tarjoaa parhaimmillaan myös harjoitteluympäristöjä sekä kontakteja opiskelijoille. Kyseessä on siis laajasti viitoitettu ilmiö.

Yrittäjyyskasvatus keinona kehittää koko alueen elinvoimaisuutta

Ajatus yrittäjyyskasvatushankkeen tarpeellisuudesta lähti mukana olevien kuntien silloisilta kunnanjohtajilta. He kokivat hankkeen tärkeänä osana alueen elinvoimaisuuden kehittämistä pitkällä tähtäimellä.

Samaa mieltä kuntiemme johtajien kanssa ovat myös koko maan kasvatuksen ja koulutuksen suuntaviivoja asettavat viranomaistahot. Oppilaitosten toiminnan ohjenuorana toimiva valtakunnallinen opetussuunnitelma velvoittaa kouluja tarjoamaan oppilaille tietoa, taitoa, keinoja tunnistaa ja kehittää omia vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteitaan, rakentaa verkostoja sekä saada kokemuksia ilmiöpohjaisen opetuksen kautta yrittäjyydestä ja työelämätaidoista. Yrittäjyys ja työelämätaidot ovat yksi perusopetuksen (luokat 0-9) opetussuunnitelman seitsemästä laaja-alaisen oppimistavoitteen kokonaisuudesta ja sen tulisikin toteutua osana kaikkia vuosiluokkia ja oppiaineita. Myös lukion opetussuunnitelmassa on oma aihekokonaisuus, Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä, jonka puitteissa oppilaitokset valjastavat nuoria kohti tulevaisuuden (työ)elämää. Ammattikouluopinnot ovat lähtökohtaisesti hyvin työelämäorientoituneet ja tähtäävät työhön siirtymiseen, mutta siitä huolimatta myös ammattikoulun opetuksessa painoarvoa on lastattu entistä enemmän yrittäjyystaitojen kehittämiseen. Viimeaikaisten tutkimusten tulosten valossa voidaan onneksi todeta, että nuorten positiivinen suhtautuminen ja asenne yrittäjyyttä kohtaan on nousujohteinen; yhä useampi suomalainen yrittäjä on nuori.

ESR-rahoitteinen Alueellisen yrittäjyyskasvatuksen polut – Tehemä pois! on kolmivuotinen (1.8.2015 – 31.12.2018)  yhteishanke, jota hallinnoi Kolarin kunta. Hanketta tehdään verkostomaisesti ja Pellon sekä Muonion kunnat, Lapin Yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut ja Lapin AMK ovatkin hankkeessa osatoteuttajina. Hanketta on tehty monialaisesti yhdessä alueen opettajien, rehtoreiden, sivistysjohtajien, oppilaiden, yrittäjien, työnantajien, yhdistysten, elinkeinotoimen viranhaltijoiden, nuorisotoimen sekä muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa. Hankkeessa ei suinkaan ole tarkoitus kasvattaa yrityksiä tai yrittäjiä, vaan tukea alueen lasten ja nuorten kasvamista kohti tulevaisuuden työelämää. Hankkeen tavoitteena on luoda alueelle poikkihallinnollinen toimintamalli, minkä avulla jatkossakin tuotetaan ja toteutetaan laadukasta yrittäjyys- ja työelämäkasvatusta alueen erityispiirteet, kaikkien osapuolten toiveet ja tarpeet huomioiden.

Mistä tulen, kuka olen, mitä osaan ja miten toimin osana yhteisöä?

Ympäri Suomen on tehty paljon töitä ja suunnitelmia yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi jo vuosikausia niin valtakunnallisten toimijoiden, kuten YES ry ja Nuori Yrittäjyys ry, kuin seutukunnallisten kehittämisyhtiöiden ja maakuntien sekä kuntienkin toimesta. Lapissa tällaisia valtakunnallisia toimijoita ja heidän toimipisteitään ei kuitenkaan ole ennen hanketta ollut, ei myöskään yhteistä kehittämissuunnitelmaa tai strategiaa eikä hankkeiden tukea koulujen kehittämistehtävässä. Koska Lappi on oma toimintaympäristönsä pitkine välimatkoineen, arktisine olosuhteineen, matkailutoimialanaan sekä Ruotsin raja lähellään, tulee kehittämis- ja toimintasuunnitelmaa luoda paikalliset lähtökohdat ja olosuhteet huomioon ottaen. Tästä syystä loimme hankkeen aikana alueelliset suuntaviivat ja toimintaa ohjaavat periaatteet monialaisessa yhteistyössä lukuvuoden 2016 - 2017 aikana. Ajatukset ja suunnitelmat toimitettiin vihkosen muotoon: TEHEMÄ POIS! Väylänvarren yrittäjyys- ja osallisuuskasvatuksen strateginen ja pedagoginen toimintaohjelma vuoteen 2027.

Alueelliset suuntaviivat kehittämistyön jatkamiseksi:

1 ”Tärkeintä on tietää kuka ja mitä olet, koska se minne menet, elää jatkuvassa muutoksessa!”

  • itsetunto kasvaa ja minäkuva kehittyy
  • oma juttu löytyy
  • omat vahvuudet ja osaaminen tunnistetaan

2 ”Koko kylä kasvattaa ja kasvaa”

  • tiimityötaidot kehittyy
  • vuorovaikutustaidot kehittyy
  • yhteistyötaidot kehittyy

3 ”Lapin läpit tunturien juurilta jokivarteen – arktisen identiteetin vahvistaminen”

  • kotiseututuntemus lisääntyy
  • tiedot ja taidot työelämästä ja yrittäjyydestä kasvavat
  • tekemällä oppimisesta tulee luonteva tapa oppia ja tehdä töitä koulussa

Visio vuoteen 2027:

”Molen Tornionjokilaaksosta, tunturien juurella kasunnu ja ylpeä siitä!”

Lappi – Tunturi-Lappi - Kolari

Yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli tarkentuu ja julkaistaan syksyn aikana. Malli tulee olemaan kolmitasoinen ja levitettävissä minne tahansa muuallekin: siinä on mukana maakuntatason yrittäjyyskasvatuksen ja eritoten opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen parissa toimiva korkeakoulutoimija, seutukunnallinen yrittäjien, yhteisöjen sekä nuorten kanssa töitä tekevä toimija sekä Kolarin kunnan oppilaitokset paikallisina toimijoina, paikallisia yrittäjiä ja yhdistyksiä unohtamatta. Alueemme edustaja on myös mukana valtakunnallisessa yrittäjyyskasvatusverkostossa ja teemme yhteistyötä saadaksemme tasapuolisesti samankaltaisia mahdollisuuksia yrittäjyyskasvatuksen parissa työskenteleville henkilöille ja nuorillemme kuin muuallakin Suomessa on saatavilla.

Tutustu strategiaan ja hankkeen aikana luotuihin malleihin sekä materiaaleihin tarkemmin sivustolta https://peda.net/hankkeet/ayptp/yritt%C3%A4jyyskasvatus

Facebook

Lisätietoja hankkeesta sinulle antaa,

projektikoordinaattori Kaisa Kylä-Kaila, 040 489 5359, kaisa.kyla-kaila@kolari.fi

Katso myös hankkeen osatuloksena syntynyt Euroopan Unionin rahoittama Erasmus+ ohjelman Yrittäjyyskasvatus-hanke