Tervetuloa Kolariin,

tunturien, vapaana virtaavan Väylän ja lohen valtakuntaan!

Mikä Kolari?

Länsilappilainen 3800 asukkaan kunta, joka elää Ylläksen luontomatkailusta ja kasvaa luonnosta. Portti Suomen suosituimpaan Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon.

Missä?

Muonion, Kittilän, Pellon ja Pajalan keskellä Tornion-Muonionjoen varrella, kiinni Ruotsissa, hyvien liikenneyhteyksien varrella.

Miten meille pääsee?

Junalla Kolariin, lentämällä Kittilään tai Pajalaan, autolla älytieksi kunnostettua valtatie 21:tä pitkin pohjoisesta ja etelästä sekä Väylän vartta kulkevaa kaunista lohitietä Pellosta.

Mitä meillä tehdään?

1 400 työpaikasta leijonanosa on palvelualoilla (80%) Seuraavaksi eniten työllistää jalostaminen (10%). Yritysten toimipaikkoja kunnassamme on vajaa 400.
Kolarissa lomaillaan, vietetään eläkepäiviä ja tehdään töitä myös lähes 2 300 loma-asunnolta käsin.
Kunnassamme asuu harvinaisen toimelias yhdistysväki, joka liikuttaa ja kokoaa yhteen kuntalaisemme urheiluseurojen, metsästysseurojen ja lukuisten muiden yhdistysten toimintaan.

Missä asutaan?

16 elävässä ja erilaisessa kylässä. Vauhdikkaimmin kasvavat tunturialueen Äkäslompolo ja Ylläsjärvi.

Mitä mieltä ollaan?

Kevään 2017 kuntavaaleissa suurimmat puolueet olivat keskusta (38%), vasemmistoliitto (32,4%) ja sitoutumaton kuntavaaliryhmä Meän Kolari (17,1%).

Mistä lähtien?

Kolarilaisuus on rakentunut rajalla ja rajattomasti, osana Suomen ja Ruotsin Tornionlaakson meänkielistä kulttuuria, Ruotsin kuningaskuntaa ja vuodesta 1809 Venäjän autonomista suuriruhtinaskuntaa.

Kuntamme esi-isäksi koemme savolaismies Pekka Kolarin, joka sauvoi Kolariin 1500-luvun lopulla, ja merkittiin ensimmäisenä kolarilaisena verokirjoihin.
Kolarin kunta perustettiin nälkävuonna 1867. Sitä ennen julkisen hallintomme hoiti ajan tavan mukaan kirkko.

Lue lisää Kolarin historiasta.

Meän omat vanthuut

Kolari sai vuonna 2016 suunnittelukilpailun jälkeen kuntaamme kuvaavat vanthuut. Kilpailuun saatiin paljon hyviä malleja, joista palkittiin KesäKolari-tapahtumassa kolme parasta: Minna Mellajärven, Minna Harjun ja Lilja Koivurannan vanthuut. Kaikkien vanthuiden ohjeet löytyvät kuvan alta.

Kilpailun voittaja Minna Mellajärvi kuvailee omia vanthuitaan näin.

”Kolarilaisena mie tiän, että meitä on joka junhaan. Sen takia mie suunnittelinki nämät vanthuut sillä laila, että jokhainen voipi tehä omanlaiset – teema pyssyy samana, vaikka värit vaihtaa. Mallivanthuissa värit on Kolarin kunnan vaakunasta. Vanthuitten raiotus voipi näyttää jotensakki tutule: se jäljittelee Kolarin kunnan rajala virtaavan Torniojoen mutkia. Ja jokihan on rohki tärkeä osa Kolaria – sieltä met saama lohen ja se erottaa meät rakhaista naapureista justhiinsa passelisti. Joka tykkää voipi kuvioia pääle vielä yhen raian. Tämä on se, joka tuopi meile tuloa nykysin, ja viepi entisten tulonlähteitten tykö: rautatie. Suomen pohjoisimmale rautatieasemale jääpi turistit, mutta rata jatkaa vielä Rautuvaahran ja Kalkkikankhaale."