Neuvola-, opiskelu- ja perhepalvelut

Tältä sivulta löydät tietoa neuvola-, opiskelu- ja perhepalveluista. Perhepalveluihin kuuluvat seuraavat aihepiirit:

Adoptio

Avio- tai avoero

Isyyden tunnustaminen ja selvittäminen

Lapsen huoltajuus

Lapsiperheiden kotipalvelu

Perhe- ja parisuhdeväkivalta

Perhetyö

Lastensuojelu

Neuvola

Puhelinaika ma-pe klo 13-14, terveydenhoitajien vastaanotolle aina ajanvaraus!

1. Pohjoinen alue; äidit, lapset, Äkäslompolon koulu ja aikuiset
terveydenhoitaja Merja Vanha 040 769 1357

2. Kirkonkylä; äidit, lapset ja aikuiset
vastaava terveydenhoitaja Tarja Kaplas 040 701 4907

3. Eteläinen alue; lapset, Sieppijärven koulu, aikuiset ja kotisairaanhoito
terveydenhoitaja Pirkko Kenttälehto 040 093 2850

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Kolarin peruskoulu ja lukio, Kurtakon ja Vaattojärven koulut
terveydenjoitaja Maija-Liisa Kurki 040 701 4908

Puhelinajat:

ma,ti,ke,pe klo 8.30-9.00 ja

ma,ti,ke klo 15-16 sekä

ti,to klo 11-13.

Kotisairaanhoito

Terveydenhoitaja Ira Pääkkölä

ma-pe 040 095 4526

Lapsiperheiden palvelut

Lapsiperheille suunnatut palvelut tarjoavat monenlaista apua ja tukea perheen elämän erilaisissa tilanteissa. Tavoitteena on, että perheet selviytyvät hyvin eri elämäntilanteissa, joten apua pyritään tarjoamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 

Lapsiperheiden kotipalvelu on asiakkaan kotona auttamista kotitöissä ja lastenhoidossa.

Perhetyö antaa ohjausta muun muassa vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan.

Sosiaalityö antaa keskusteluapua ja neuvontaa tai asiantuntija-apua perhe-elämään ja lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä

Adoptio

Adoptioprosessi alkaa adoptioneuvonnalla, joka on pakollinen ja saajalle ilmainen. Sosiaalityöntekijät auttavat perheitä adoptioasioissa ja antavat maksusitoumuksen varsinaiseen adoptioneuvontaan Pelastakaa Lapset Ry:lle

Yhteystiedot

Avio- tai avoero

Ero on kriisi, joka koskettaa kaikkia perheenjäseniä. Avio- ja avoerotilanteissa sosiaalityöntekijät avustavat vanhempia lasten tarpeiden huomioon ottamisessa ja antavat ohjausta käytännön asioiden järjestämisessä. Mielenterveystoimistosta ja psykologilta saa apua parisuhteen ongelmissa.

Lue lisää avioerosta: oikeusministeriön ja väestöliiton sivuilta.
http://www.oikeus.fi/fi/index/esitteet/avioliittolaki/avioliitonpurkaminen.html
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/

Lue alasivulta lisää lapsen elatuksesta, koulutusavustuksesta yli 18-vuotiaalle, lapsen tapaamisoikeudesta ja lapsen huoltajuudesta ja asumisesta erotilanteessa.

Isyyden tunnustaminen ja selvittäminen

Vuoden 2016 alusta avoliitossa asuvat vanhemmat voivat tunnustaa lapsen isyyden jo ennen lapsen syntymää äitiysneuvolakäynnillä tai toissijaisesti lastenvalvojan luona. Samalla pari voi tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta. Lapsen syntyessä avioliiton ulkopuolella lapsen äiti on lapsen huoltaja. Isyyden tunnustamisella vahvistetaan lapsen ja hänen isänsä välinen sukulaisuussuhde.

Tunnustamista ja huoltoa koskevat asiakirjat toimitetaan äitiysneuvolasta isyyden selvittämisestä huolehtivalle lastenvalvojalle. Lastenvalvoja tarkistaa lapsen syntymän jälkeen äidin siviilisäädyn ja huolehtii tarvittaessa kuulemisista. Ennalta tunnustettu isyys on mahdollista peruuttaa 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä ilmoittamalla siitä lastenvalvojalle. Isyyttä ei näin ollen voida vahvistaa ennen kyseisen määräajan päättymistä. Jos vanhemmat asuvat erillään, äitiysneuvolassa ei voida sopia lapsen asumisesta eikä tapaamisoikeudesta, vaan näistä on sovittava erikseen lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen. Kun isyys on epäselvä tai muutoin vanhempien niin halutessa, isyyden selvittäminen ja tunnustaminen toimitetaan lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen.

Äidillä ei ole enää oikeutta vastustaa lapsen isän selvittämistä. Tällä pyritään edistämään lapsen oikeutta tietää molemmat biologiset vanhempansa. Äidin sijaan päätöksen isyyden selvittämisen keskeyttämisestä voi tehdä lastenvalvoja isyyslaissa luetelluissa tilanteissa. Lapsella, joka on täyttänyt 15 vuotta, on oikeus itsenäisesti kieltää isyyden selvittäminen.

Isyyden vahvistumisen jälkeen lapselle on mahdollista antaa isän sukunimi, ja isälle tulee elatusvastuu lapsesta. Lisäksi lapsi saa perintöoikeuden myös isään ja isän puoleisiin sukulaisiin. Jos isä kuolee lapsen ollessa alaikäinen, on lapsella oikeus perhe-eläkkeeseen.

Isänä itseään pitävä mies voi nostaa isyyden vahvistamista koskevan kanteen myös tunnustamatta isyyttään. Isyyden vahvistaminen takautuvasti on uuden lain mukaan mahdollista. Avioliiton ulkopuolella ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa syntyneiden kanneoikeus isyyden vahvistamiseksi palautetaan. Vuoden 1976 isyyslaissa kanneoikeus rajattiin viiteen vuoteen.

Mikäli vanhemmat asuvat erillään lapsen syntyessä, on lapsen edun mukaista tehdä elatussopimus muualla asuvan vanhemman elatusvastuusta lapseen nähden isyyden tunnustamisen yhteydessä.

Jos isyys on epäselvä
Jos biologista isyyttä joudutaan selvittämään oikeusgeneettisellä isyystutkimuksella, tutkimusta varten tarvittava solunäyte otetaan ensisijaisesti suun limakalvolta. Näyte otetaan lastenvalvojan luona. Näytteen ottaa tutkittava itse lastenvalvojan valvonnassa. Lapsen näytteen ottaa pääsääntöisesti hänen huoltajansa. Lastenvalvoja lähettää näytteet tutkittaviksi.

Lapsen huoltajuus

Lapsen huoltaja päättää lasta koskevista asioista, ja vain huoltajalla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta. Lapsen syntyessä avioliitossa ovat molemmat vanhemmat lapsen huoltajia.

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on äiti. Vanhemmat voivat isyysselvityksen yhteydessä tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta. Yhteishuollolla tarkoitetaan, että vanhemmat päättävät yhdessä lasta koskevista asioista ja kummallakin huoltajalla on oikeus saada viranomaisilta lasta koskevia tietoja.

Yksinhuoltaja tekee yksin lasta koskevat päätökset ja on yksin vastuussa lapsesta.

Huoltomuodolla ei ole vaikutusta lapsen oikeuteen saada elatusta molemmilta vanhemmiltaan eikä tapaamisoikeuteen.

Rajoitetussa yhteishuollossa oikeus voi päättää tehtävien jaosta vanhempien kesken.

Käräjäoikeus voi määrätä hakemuksesta lapselle huoltajaksi vanhempien ohella tai sijasta jonkun muun henkilön.

Lapsiperheiden kotipalvelu

Lapsiperheillä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu 1.4.2015 alkaen.

- Kyseessä on määräaikainen lapsiperheiden kotiin annettavat ennaltaehkäisevä palvelu
- Annetaan vanhempien ollessa tilapäisesti estyneitä hoitamaan lapsiaan ja perheen arkitoimia
- Toimintakykyä alentavat syyt: sairaus, synnytys, vamma, perheenjäsenen kuolema, avioero tai muu vastaavanlainen syy kuten uupumus
- Painottuu konkreettiseen tekemiseen (auttamista kotitöissä) ja lastenhoidossa
- Tilanteen arvioi aina sosiaaliohjaaja (1.1.2016 alkaen palveluvastaava)
- Maksullinen, maksu peritään tulojen mukaan
- Tavoitteellista suunnitelmallista ja perheen omia voimavaroja vahvistavaa työskentelyä

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta tarkoittaa tilanteita, joissa henkilö on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa tai altistunut sen vaikutuksille perheessään tai lähipiirissään. Lähisuhde- ja perheväkivaltaa esiintyy monissa muodoissa: fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena, taloudellisena ja seksuaalisena väkivaltana.

Fyysinen väkivalta voi olla esimerkiksi lyömistä, potkimista, repimistä tai tönimistä. Psyykkiseen väkivaltaan liittyy toisen henkilön uhkailua, vähättelyä, nimittelyä ja pilkkaamista. Sosiaalinen väkivalta kattaa liikkumisen rajoittamisen ja eristämisen siten, että esimerkiksi mahdollisuus tavata ystäviä tai osallistua harrastuksiin kapeutuu. Taloudellinen väkivalta kohdistuu esimerkiksi puolison varallisuuden ja omaisuuden käyttämiseen omiin tarkoituksiin. Seksuaalisessa väkivallassa on ahdistelua ja toisen osapuolen pakottamista seksuaaliseen kanssakäymiseen vastoin hänen tahtoaan.

Koska väkivallan tekijä on läheinen, tavallisesti puoliso, ja väkivalta on usein toistuvaa ja pitkäkestoista, teon vaikutukset ovat traumatisoivia. Tuen tarve tarkoittaa yleensä suojan, turvan ja kriisiavun tarvetta. Uhrin tuen tarve voi väkivallan aiheuttamien fyysisten ja henkisten vammojen hoitamisen lisäksi liittyä lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamiseen, esimerkiksi avun järjestämiseen lasten huoltoon ja tapaamiseen liittyvissä asioissa erotilanteissa, toimeentuloon ja asumisen järjestämiseen. Väkivallan uhri voi olla niin traumatisoitunut, ettei hän kykene yksin selviytymään käytännön järjestelyistä.

Lue enemmän täältä:  www.ensijaturvakotienliitto.fi

Lähisuhde- ja perheväkivaltaa on ilmiö, joka usein jää helposti havaitsematta ja hoitamatta kun reagoidaan näkyvimpiin ilmiöihin. Asiakkaille sen esille ottaminen on sen arkaluontoisuuden vuoksi vaikeaa. Sen tuloksellinen hoitaminen edellyttää onnistunutta moniammatillista yhteistyötä ja luottamuksellisuutta asiakassuhteessa.

Akuuteissa väkivaltatilanteissa virka-ajan ulkopuolella on otetaan yhteyttä sosiaalipäivystykseen. Sosiaalipäivystäjä antaa palveluohjauksen tilanteesta riippuen. Paikallisesti ympärivuorokautinen lääkäripäivystys on terveyskeskuksessa.

Tarvittaessa tehdään lastensuojelulain mukainen lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimeen.

Kolarin kunnan toimintaohjelma:
KOLARIN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIA

Mistä apua:
Turvakotipalvelu on turvakodin tarjoamaa välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä akuuttiin tilanteeseen liittyvää psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle tai sen uhan alla elävälle henkilölle. Turvakoti on ympärivuorokautinen, asiakkaalle maksuton kriisityön yksikkö, johon lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeva henkilö tai perhe voi mennä oma-aloitteisesti tai viranomaisen tai muun tahon ohjaamana, tarvittaessa myös nimettömänä.

Lapin Turvakotipäivystys    040 584 0021

Perhetyö

Perhetyö tukee perheiden hyvinvointia sosiaaliohjauksella ja muulla tarvittavalla avulla tilanteissa, joissa asiakas ja hänen perheensä tai asiakkaan hoidosta vastaava henkilö, tarvitsevat tukea ja ohjausta omien voimavarojen vahvistamiseksi ja keskinäisen vuorovaikutuksen parantamiseksi. Perhetyötä annetaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren terveyden ja kehityksen turvaamiseksi.

- Määräaikainen palvelu
- Vanhemmuuden tukemista
- Lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamista arjessa
- Perheen toimintakyvyn vahvistamista uusissa tilanteissa
- Perheen vuorovaikutuksen tukemista
- Keskustelua, neuvontaa, ohjausta ja perheen vuorovaikutuksen tukemista
- Maksuton palvelu
- Pitkäjänteistä, suunnitelmallista arjen selviytymistä vahvistavaa työskentelyä
- Tilanteen arvioi aina sosiaalityöntekijä/ perhetyöntekijä sosionomi amk.

Lastensuojelu

Lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivat viranomaiset tukevat vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrkivät tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjaamaan lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin.

Lue alasivulta lisätietoa lastensuojelusta:

Yleiset perhepalvelut lapsiperheen tukena

Lasta koskevan asian vireille tulo

Avohuollon tukitoimet

Lapsen sijoitus kodin ulkopuolelle

Tukihenkilö ja tukiperhe