Lapsiperheiden palvelut

Kolarissa perhe saa tarvitsemansa palvelun yhdellä puhelinsoitolla riippumatta siitä, mitä palvelua perheessä tarvitaan. Perhe- ja sosiaalipalveluiden neuvontapuhelimeen vastaavat Kolarin kunnan sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, koulukuraattori ja perhetyöntekijä. He panevat perheen asian vireille kunnassa, etsivät tarvittavat palvelut ja ovat linkkinä järjestöjen, seurakunnan tai yhdistysten tarjoamiin perhepalveluihin ja toimintaan.

Päivystyspuhelimeen voit soittaa arkisin kello 10–14.

Mitä ovat lapsiperheiden palvelut?

Lapsiperheille suunnatut palvelut tarjoavat monenlaista apua ja tukea perheen elämän erilaisissa tilanteissa. Tavoitteena on, että perheet selviytyvät hyvin eri elämäntilanteissa, joten apua pyritään tarjoamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

  • Lapsiperheiden kotipalvelu on asiakkaan kotona auttamista kotitöissä ja lastenhoidossa.
  • Perhetyö antaa ohjausta muun muassa vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan.
  • Sosiaalityö antaa keskusteluapua ja neuvontaa tai asiantuntija-apua perhe-elämään ja lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä.

Sosiaalitoimiston yhteystiedot:

  • Sosiaalityöntekijät / lastenvalvojat 040 766 1549 ja 0400 120 098
  • Perhetyöntekijä 040 489 5056

Tältä sivulta löydät tietoa seuraavista aiheista:

Lapsiperheiden kotipalvelu
Perhetyö
Isyyden tunnustaminen ja selvittäminen
Adoptio
Lapsen huoltajuus
Avio- ja avoero
Lapsen elatus
Perhe- ja lähisuhdeväkivalta
Lastensuojelu

Neuvolan palvelut löydät uusien sivujemme terveyspalvelut-otsikon alta. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut löydät Opetus ja koulutus -otsikon alta.

Lapsiperheiden kotipalvelu

Lapsiperheiden kotipalvelu on asiakkaan kotona auttamista kotitöissä ja lastenhoidossa.

Milloin kotipalvelua voi saada?
Lapsiperheillä on oikeus kotipalveluun, kun vanhemmat eivät pysty hoitamaan lapsiaan ja perheen arkitoimia tilapäisesti. Esimerkiksi sairauden, synnytyksen, vamman, perheenjäsenen kuoleman, avioeron tai uupumuksen vuoksi.

Kotipalvelu on pääsääntöisesti maksullista. Maksu määräytyy perheen tulojen mukaan.
Jos tarvitset kotipalvelua, ota yhteyttä:

  • Palveluvastaava, 0400 120 386
  • Perhetyöntekijä, 040 489 5056

Perhetyö

Perhetyöntyöntekijä tukee perheen hyvinvointia, ohjaa ja auttaa arjen haastavissa tilanteissa. Tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen ja perheen keskinäisen vuorovaikutuksen paraneminen.

Perhetyö on esimerkiksi:

  • Vanhemmuuden tukemista
  • Lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamista arjessa
  • Perheen toimintakyvyn vahvistamista uusissa tilanteissa
  • Perheen vuorovaikutuksen tukemista
  • Pitkäjänteistä, suunnitelmallista arjen selviytymistä vahvistavaa työskentelyä

Jos koet tarvitsevasi perhetyöntekijän apua, ota yhteyttä:

  • Perhetyöntekijä, 040 489 5056

Isyyden tunnustaminen ja selvittäminen

Lapsen syntyessä avioliiton ulkopuolella lapsen äiti on lapsen huoltaja. Isyyden tunnustamisella vahvistetaan lapsen ja hänen isänsä välinen sukulaisuussuhde.

Vanhemmat voivat tunnustaa lapsen isyyden jo ennen lapsen syntymää äitiysneuvolakäynnillä tai toissijaisesti lastenvalvojan luona. Samalla vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta.

Kun isyys on epäselvä tai muutoin vanhempien niin halutessa, isyys voidaan selvittää ja tunnustaa lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen.

Jos vanhemmat asuvat erillään, äitiysneuvolassa ei voida sopia lapsen asumisesta eikä tapaamisoikeudesta, vaan näistä on sovittava erikseen lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen.

Äidillä ei ole oikeutta vastustaa lapsen isän selvittämistä. Tällä pyritään edistämään lapsen oikeutta tietää molemmat biologiset vanhempansa. Lapsella, joka on täyttänyt 15 vuotta, on oikeus itsenäisesti kieltää isyyden selvittäminen.

Isyyden vahvistumisen jälkeen lapselle on mahdollista antaa isän sukunimi, ja isälle tulee elatusvastuu lapsesta. Lisäksi lapsi saa perintöoikeuden myös isään ja isän puoleisiin sukulaisiin. Jos isä kuolee lapsen ollessa alaikäinen, on lapsella oikeus perhe-eläkkeeseen.

Isänä itseään pitävä mies voi nostaa isyyden vahvistamista koskevan kanteen myös tunnustamatta isyyttään. Isyyden vahvistaminen takautuvasti on mahdollista.

Lue lisää isyyslaista.

Isyyden tunnustamiseen liittyvissä asioissa, ota yhteyttä lastenvalvojaan.

Adoptio

Adoptioprosessi alkaa adoptioneuvonnalla, joka on pakollinen ja saajalle ilmainen. Sosiaalityöntekijät auttavat perheitä adoptioasioissa ja antavat maksusitoumuksen varsinaiseen adoptioneuvontaan Pelastakaa Lapset Ry:lle.

Lapsen huoltajuus

Lapsen huoltaja päättää lasta koskevista asioista, ja vain huoltajalla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta. Lapsen syntyessä avioliitossa ovat molemmat vanhemmat lapsen huoltajia.

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on äiti. Vanhemmat voivat isyysselvityksen yhteydessä tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta.

Yhteishuollolla tarkoitetaan, että vanhemmat päättävät yhdessä lasta koskevista asioista ja kummallakin huoltajalla on oikeus saada viranomaisilta lasta koskevia tietoja.

Yksinhuoltaja tekee yksin lasta koskevat päätökset ja on yksin vastuussa lapsesta.

Huoltomuodolla ei ole vaikutusta lapsen oikeuteen saada elatusta molemmilta vanhemmiltaan eikä tapaamisoikeuteen.

Rajoitetussa yhteishuollossa oikeus voi päättää tehtävien jaosta vanhempien kesken.
Käräjäoikeus voi määrätä hakemuksesta lapselle huoltajaksi vanhempien ohella tai sijasta jonkun muun henkilön.

Lapsen huoltajuutta koskevissa asioissa ota yhteyttä sosiaalityöntekijään.

Avio- tai avoero

Ero on kriisi, joka koskettaa kaikkia perheenjäseniä. Avio- ja avoerotilanteissa sosiaalityöntekijät avustavat vanhempia lasten tarpeiden huomioon ottamisessa ja antavat ohjausta käytännön asioiden järjestämisessä. Mielenterveystoimistosta ja psykologilta saa apua parisuhteen ongelmissa.

Lue lisää avioerosta oikeusministeriön ja Väestöliiton  sivuilta.

Lapsen huoltajuus ja asuminen erotilanteessa

Vanhempien erotessa on tarkoituksenmukaista virallistaa lapsen asuminen sekä huoltajuus ja tapaamiskäytäntö lastenvalvojan luona tehtävällä huolto- ja tapaamissopimuksella.

Vanhemmat sopivat huolto- ja tapaamissopimuksella kumman vanhemman luokse lapsi jää asumaan, onko lapsen huolto eron jälkeen molemmilla vanhemmilla yhteisesti vai lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla sekä lapsen tapaamiskäytännöstä.

Lapsen elatus

Vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan. Elatussopimus laaditaan vanhempien erotessa tai jos lapsen vanhemmat asuvat erillään lapsen syntyessä.

Elatussopimus tehdään lastenvalvojan (linkki) kanssa. Lapsen elatussopimuksesta neuvoteltaessa kartoitetaan lapsen elatuksen tarve sekä vanhempien elatuskyky. Mikäli lapsen vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen lapsen elatussopimuksesta, asia ratkaistaan tuomioistuimessa.

Elatusavun määrä riippuu lapsen elatuksen tarpeesta ja vanhempien maksukyvystä siten, että korkeampi elatusvastuu kuuluu paremmassa taloudellisessa asemassa olevalle vanhemmalle.

Lisätietoa elatuksesta voit lukea sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

Koulutusavustus yli 18-vuotiaalle

Vanhemman ensisijainen elatusvastuu päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta. Lain mukaan lapsella on kuitenkin 18 vuotta täytettyään oikeus saada koulutusavustusta vanhemmalta koulunkäynnin (esim. lukion) perusteella, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi vanhemman taloudellisen tilanteen perusteella. Myös koulutusavustuksesta voi tehdä lastenvalvojan luona sopimuksen.

Lapsen tapaamisoikeus

Lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaa, jonka luona ei asu. Lapsen yhteydenpidon turvaaminen on sekä lapsen kanssa asuvan vanhemman että tapaavan vanhemman vastuulla.

Vanhemmat voivat sopia keskenään tapaamisista suullisesti tai tapaamisoikeudesta voidaan tehdä tarkka kirjallinen sopimus lastenvalvojan tehtäviä hoitavan sosiaalityöntekijän luona. Vanhempien on hyvä sopia tapaamisoikeuden ajankohdasta, laajuudesta sekä käytännön järjestelyistä täsmällisesti myöhempien erimielisyyksien ehkäisemiseksi. Vanhemmat voivat tarvittaessa, halutessaan yhteisymmärryksessä poiketa kirjallisesta sopimuksesta. Ainoastaan lastenvalvojan vahvistama kirjallinen tapaamissopimus tai käräjäoikeuden antama päätös tapaamisoikeudesta on tarvittaessa täytäntöön pantavissa hakemuksesta oikeudessa.

Ennen lastenvalvojalle tuloa vanhempien on hyvä neuvotella etukäteen tapaamissopimuksen sisällöstä. Tapaamisella vanhempien tulee asioida yhdessä. Mikäli vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, eikä heillä ole mahdollista tämän vuoksi asioida yhdessä, molemmat asioivat oman kotikuntansa lastenvalvojan luona.

Lue lisää elatuksesta Elatusvelvollisten liiton verkkosivulta.

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta tarkoittaa tilanteita, joissa henkilö on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa tai altistunut sen vaikutuksille perheessään tai lähipiirissään. Lähisuhde- ja perheväkivaltaa esiintyy monissa muodoissa: fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena, taloudellisena ja seksuaalisena väkivaltana.

Lue lisää Ensi- ja turvakotien liiton verkkosivulta

Akuuteissa väkivaltatilanteissa ota yhteyttä puhelinpäivystykseen

  • Virka-aikana kello 8-16: 040 489 5347.
  • Virka-ajan ulkopuolella: 040 7266 965.

Turvakoti on ympärivuorokautinen, asiakkaalle maksuton kriisityön yksikkö, johon lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeva henkilö tai perhe voi mennä oma-aloitteisesti tai viranomaisen tai muun tahon ohjaamana, tarvittaessa myös nimettömänä.

Lue lisää turvakodista Ensi- ja turvakotien liiton verkkosivulta.

  • Ota yhteyttä: 040 584 0021

Lastensuojelu

Lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivat viranomaiset tukevat vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrkivät tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjaamaan lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin.

Yleiset perhepalvelut lapsiperheen tukena

Lapsiperheiden palvelussa panostetaan varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Kotipalvelua, perhetyötä, tukihenkilöitä ja –perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa on mahdollista saada ilman lastensuojelun asiakkuutta.

Erityistä tukea tarvitsevat lapset huomioidaan entistä paremmin peruspalveluissa. Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella tarkoitetaan lasta, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi tai lasta, jonka terveys tai kehitys vaarantuu kasvuolosuhteiden tai oman käyttäytymisen vuoksi.

Lasta koskevan asian vireille tulo

Lasta koskeva asia tulee vireille kun sosiaalityöntekijä on saanut tiedon sosiaalipalvelujen tarpeessa olevasta lapsesta tai lastensuojeluilmoituksen kautta. Viranomaisilla ja viranomaisessa työskentelevillä on velvollisuus ohjata sosiaalihuollon tarpeessa oleva asiakas palvelujen piiriin, mikäli hän on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen (Shl 35 §). Pyyntö palvelutarpeen arvioimiseksi voidaan tehdä myös yhdessä vanhemman tai lapsen kanssa, jolloin turvataan yhteistyön ja palvelun järjestämisen jatkuvuus ilmoituksen tekijän kanssa. Lapsen edun vaatiessa ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta on tehtävä salassapitosäännösten estämättä. Lapsesta voidaan myös tehdä lastensuojeluilmoitus (Lsl 25.§) silloin kun työntekijä havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää.

Palvelutarpeen selvittämisen taustalla voi olla hyvin erilaisia seikkoja, jotka liittyvät lapsen hoidon ja huolenpidon tarpeeseen, kehitystä vaarantaviin olosuhteisiin tai lapsen omaan käyttäytymiseen. Mikäli viranomainen on tehnyt sosiaalitoimelle ilmoituksen sosiaalipalvelujen tarpeessa olevasta lapsesta, ei samojen tietojen perusteella tarvitse tehdä lastensuojeluilmoitusta. Ennen lapsen syntymää voidaan tehdä ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tarvitsee lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Syynä voi olla esimerkiksi äidin päihdeongelma tai vakava mielenterveyden häiriö.

Kun lapsen tai nuoren tilanteesta on ilmaistu huoli, aloitetaan lapsen palvelutarpeen arvio viivytyksettä. Aluksi arvioidaan mahdollinen kiireellisten toimenpiteiden tarve. Lisäksi työntekijä arvioi viimeistään seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen tai vastaavan yhteydenoton vastaanottamisesta ryhdytäänkö lastensuojelutarpeen selvitykseen vai onko ilmoitus luonteeltaan sellainen, ettei se johda toimenpiteisiin.

Palvelutarpeen arvio aloitetaan viimeistään seitsemän päivän kuluessa ja sen tulee valmistua viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tekee selvityksen kyseessä olevien olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa. Selvityksessä arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien ja muiden lapsen huollosta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, mikäli tehdyn arvion perusteella on todettu lastensuojelun tarve tai perheelle annetaan lastensuojelun palveluja tai tukitoimia.

Avohuollon tukitoimet

Avohuollon tukitoimet ovat lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun keskeinen painopistealue. Niiden tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä vahvistaa vanhempien, huoltajien sekä lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia.

Avohuollon tukitoimia toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä lapsen ja vanhempien, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. Tukitoimina käytetään tehostettua perhetyötä, sosiaalityöntekijöiden antamaa tukea lapsen ja perheiden ongelmatilanteiden selvittämiseen, tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa, taloudellista tukea mm. harrastustoiminnan tukemiseksi, hoito- ja terapiapalveluja, perhekuntoutusta, lasten päivähoitoa, lomatukea ja avohuollon sijoitusta kiireellisenä avohuollon tukitoimena.

Lapsen sijoitus kodin ulkopuolelle

Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona taikka muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Ennen lapsen sijoittamista turvaudutaan avohuollon tukitoimiin, joiden avulla pyritään auttamaan perhettä niin, ettei sijoitukseen tarvitse ryhtyä.

Sijaishuoltoon päädytään silloin kun on todettu, etteivät avohuollon tukitoimet ole tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia, taikka ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Syynä voivat olla puutteet lapsen huolenpidossa tai muut lapsen terveyttä tai kehitystä vaarantavat kodin olosuhteet. Myös lapsi voi itse vaarantaa omaa terveyttään tai kehitystään, esimerkiksi käyttämällä päihteitä tai tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon.