Kolarin Äkäslompolossa sijaitseva Luontokeskus Kellokas laajenee. Muutoksen myötä Metsähallituksen luontopalveluiden ylläpitämä luontokeskus muuttuu luonto- ja kulttuurikeskukseksi. Kulttuurin kehittyminen on aina ollut sidoksissa alueen luonnonoloihin ja sen suomiin mahdollisuuksiin. Tuo luonnon ja kulttuurin suhde on myös Kellokkaan tulevan näyttelyn perusteema. Näyttelyn toivotaan tuottavan oivalluksia ihmisen riippuvuudesta luonnosta, ja kävijöiden soveltavan niitä myös omassa elämänpiirissä.

 

Luonto- ja kulttuurikeskuksen laajennus ja näyttelyhanke ovat valtion rajoja ylittävän yhteistyön tulosta. Kellokkaan uudet näyttelyt kertovat tarinan Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kupeilla olevista kylistä, tuntureilta alkunsa saavista virroista, Väylänvarren luonnosta ja kulttuurista sekä Väylästä, elämänvirrasta, jonka ympärille ihmisen elämä on vahvasti rakentunut. Väylä on ollut kulkukeino ja alueen yhdistävä suoni, jossa rikas ja monimuotoinen kulttuuri on kehittynyt erikoislaatuiseksi. Kulttuurin rikkaus on näkyvissä erityisesti vivaihteikkaassa ja elävässä meänkielessä, jota käytetään molemmin puolin Väylää. Nykyisin ilmaisullisesti rikasta kieltä arvostetaan ja sen käyttöä tuetaan tarmokkaasti.

 

Näyttelyn arkkitehtuurista ja grafiikan suunnittelusta vastaa helsinkiläinen Arkkitehtitoimisto Kari Kuosma. Näyttelysuunnittelusta vastaa kulttuurin osalta FM Darja Heikkilä, luontokäsikirjoituksen osalta erikoisuunnittelija Juha Paso sekä grafiikan ja kuvituksen toteutuksesta Venla Väisänen. Näyttelyn AV-esitykset suunnittelee ja toteuttaa DocArt Production Ky ja Rapid River Ky. Näyttelyhanketta koordinoi erikoissuunnittelija Maarit Kyöstilä.

 

Näyttelyhanke toteutetaan samanaikaisesti käynnissä olevan rakennushankkeen kanssa. Laajennuksen myötä rakennukseen saadaan luonto- ja kulttuurinäyttelyn lisäksi laajennettu 90-paikkainen ravintola 24-paikkaisine terasseineen, uusi 134 hengen audiotorio näyttämöineen, musiikki- ja lehtikirjasto, taidegalleria sekä toiminta- ja kokoustiloja. Näyttelyhanke on yksi matkailun kehittämishankkeista, joita on käynnissä Väylänvarren molemmin puolin Kolarin ja Pajalan kunnissa.

 

 

  

Ylläs-Aakenustunturin valtionmaita on Kolarin, Kittilän ja Muonion kunnissa rauhoitettu Metsähallituksen omalla päätöksellä jo vuodesta 1953 lähtien. Alueen luontoarvot inventoitiin 1990-luvun alussa osana Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelmaa. Vuonna 1996 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen, jonka mukaan Pohjois-Suomeen perustetaan yli 300 000 ha suojelualueita vanhojen metsien suojelemiseksi. Päätöksen ansiosta noin 40 000 hehtaarin laajuinen Ylläs-Aakenustunturin alue suojeltiin osana 1.2.2005 perustettua Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa. Kansallispuiston kokonaispinta-ala on noin 102 000 ha.

 

Luontokeskus Kellokas rakennettiin Kolarin Äkäslompoloon vuonna 1995. Kellokkaan asiakasmäärä on noussut jo 60 000 asiakkaaseen vuodessa. Määrä on kolmanneksi suurin kaikista Suomen 19 Metsähallituksen luontokeskuksesta. Kellokkaan asiakasmäärän arvioidaan nousevan luontokeskuksen laajennuksen jälkeen 100 000 asiakkaaseen vuodessa.

Vuonna 2005 valmistui suunnitelma luontokeskus Kellokkaan laajentamisesta ja kehittämisestä luonto- ja kulttuurikeskukseksi. Maisematien varressa sijaitsevasta Kellokkaasta suunnitellaan kohtaamispaikkaa niin matkailijoille, loma-asukkaille kuin paikallisille asukkaille. Laajennusosaan on varattu tila Ylläksen Matkailuyhdistyksen toimisto- ja asiakaspalvelutiloille ja Kolarin kunnan matkailuinfolle. Laajennushankkeen kustannusarvio on 3,05 milj. euroa. Pääosa laajennuksen rahoituksesta on saatu työministeriöltä. Omarahoitusosuus on 20 % ja se on saatu ympäristöministeriöltä. Laajennusosan suunnittelu aloitettiin huhtikuussa 2005. Rakentaminen aloitettiin toukokuussa 2007 ja laajennusosan on määrä olla valmiina 31.1.2008.

 

 

Luonto- ja kulttuurinäyttelyhankkeen tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa uusi näyttely Metsähallituksen luontopalvelujen, Kolarin ja Pajalan kuntien yhteistyönä. Tavoitteena on:

 

- tarjota vetovoimainen nähtävyys ja elämys matkailijoille,

- perehdyttää matkailijat peräpohjalaiseen luontoon ja kulttuuriin sekä Väylänvarren elämänmuotoon ja meänkieliseen kulttuuriympäristöön,

- markkinoida Kolarin ja Pajalan kuntien matkailua ja matkailukohteita ja

- saada Pajala Ylläksen matkailualueen vaikutuspiiriin. 

 

Luonto- ja kulttuurinäyttelyyn tulee kaksi keskeistä teemaa: ihminen osana luontoa sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutus Tornion-Muonionjoen varressa sekä kansallispuistossa Ylläs-Aakenustunturin alueella.

 

 

Kellokkaan asiakaskunta koostuu koti- ja ulkomaisista matkailijoista ja retkeilijöistä, koulujen ja oppilaitosten opettajista ja oppilaista. Tärkeä uusi painotus ovat paikalliset, joiden olohuoneeksi uusi keskus pyrkii, samoin kuin ”uuspaikallisten” eli kakkoskodissaan ison osa vuodesta viettävien turistien. Heille näyttelyn voi olla kaivattu samaistumiskohde ja linkki paikallisuuteen.

 

 

Hankkeen laadullisia tavoitteita ovat erityisesti uuden näyttelyn tietosisältö ja esitystapa. Tietosisällön tuottavat asiantuntevat käsikirjoittajat luonnon ja kulttuurin aloilta. Esitystavassa tavoitellaan ehjää kokonaisuutta, visuaalisuutta ja taiteellisuutta, josta vastaavat näyttelyarkkitehti ja graafinen suunnittelija. Näyttelystä tehdään tietolähde, jonka yhtenä tehtävänä on herättää asiakkaissa kiinnostus lisätiedon hankintaan, luonnonsuojeluun sekä harrastuksiin luonnon ja kulttuurin parissa. Näyttelyn avulla lisätään ymmärrystä pohjoista elämänmuotoa sekä pohjoisen ihmisen luontosuhdetta kohtaan. Näyttely madaltaa rajatonta rajaa Suomen Lapin ja Ruotsin Norrbottenin välillä.

 

 

-          ohjausryhmän ja projektiryhmän perustaminen

-          suunnittelijoiden valinta

-          näyttelyn käsikirjoitusten laadinta

-          arkkitehtuurin, grafiikan ja lavastusten suunnittelu

-          materiaalihankinnat: näyttelyesineistö, valokuvat, luontomateriaalit

-          laitehankinnat: valaistus, tekniikka

-          av-esitysten teko

 

Tärkeä osa näyttelyhanketta ovat uudessa auditoriossa esitettävät av-esitykset. Tilauksessa on kaksi esitystä, joista toinen kertoo Väylänvarren elämästä sekä luonnosta ja toinen Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta.

 

 

Luonto- ja kulttuurinäyttelyhanke käynnistyi 1.10.2006 ja se päättyy näyttelyn avajaisiin 31.3.2008. Hanketta hallinnoi Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden Tunturi-Lapin puistoalue. Hankkeen kustannusarvio on 376 337 €, josta kansallista julkista rahoitusta on 150 535 € ja Euroopan Unionin Aluekehitysrahaston Interreg III A Pohjoinen -ohjelman kautta saatua rahoitusta 225 802 €. Kansallisesta rahoituksesta Lapin lääninhallituksen osuus on 54 071 €, Lapin ympäristökeskuksen osuus 23 964 €, Kolarin kunnan osuus 20 000 €, Pajalan kunnan osuus 12 500 €, Metsähallituksen osuus 12 756 e ja Metsähallituksen oman työn osuus 27 244 e.

 

 

Kellokkaan luonto- ja kulttuurikeskukseen rakennettava yhteinen näyttely edistää maiden välistä kulttuurivaihtoa. Siihen tarjoutuu hyvä mahdollisuus mm. vaihtuvien näyttelyjen tilassa ja auditoriossa, johon rakennetaan näyttämö teatteriesityksiä varten. Ennakkovaraus on jo tehty Pajalan meänkielisen teatterin esityksille. Kellokkaasta on mahdollisuus kehittää Väylänvarren toimijoiden kohtauspaikka sekä seminaarien pitopaikka.

 

 

Luontokeskusnäyttely on tehokas luontokasvatuksen, -opetuksen ja -valistuksen väline. Vaikka matkustaminen on energiaa kuluttavaa, matkailu voi edistää kestävää kehitystä. Sitä voidaan toteuttaa parhaimmillaan luontomatkailussa.

 

Ylläksen alueen luontomatkailussa tuotteistetaan luontoa kestävällä tavalla. Perustana ovat Metsähallituksessa laaditut kestävän luontomatkailun periaatteet suojelu- ja erämaa-alueille sekä suojeluohjelmakohteille. Ylläs-Levi-Olos-Pallas -alueelle laaditaan vuonna 2007 kestävän luontomatkailun suunnitelma, jota voidaan soveltaa myös laajemmin Väylänvarren matkailussa.

 

Hankkeen vaikutukset kohdistuvat tasavertaisesti miehiin ja naisiin, ja he ovat tasaveroisia myös hankkeen vastuiden jaossa ja päätöksenteossa. Valmistuva näyttely palvelee tasavertaisesti kaikkia kävijöitä tiedon lähteenä sekä taidenautinnon ja virikkeiden antajana. Tutkimusten mukaan naisten määrä on luontokeskus Kellokkaan asiakkaista hieman suurempi kuin miesten. Kansallispuiston asiakkaista enemmistö on puolestaan miehiä. Hankkeen työllisyyttä edistävät vaikutukset kohdistuvat tasavertaisesti miehiin ja naisiin.

 

 

Hankkeella on yhtymäkohtia useisiin EU-rahoitteisiin hankkeisiin, kuten Askel-Steget -, Meän Väylä-Älvlandet -, Tuntematon Laestadius -, Telatie - pitkospuureitti kylästä kylään – sekä European Network of Village Tourism - Euroopan kylämatkailun verkosto -hankkeisiin.